Niille 1-2 lukijalle, jotka ovat löytäneet tämän blogin Facebook-esivaiheen jälkeen, pitää heittää pikakertaus monesti toistuneesta liikuntatuntiteemasta. Olen hehkuttanut hyviä kokemuksia ja purkanut mieltäni huonojen jälkeen (solvaussyytteitä odotellessa - on nimittäin tullut käytettyä ihan oikeita salien ja ohjaajien nimiä). Olen kiroillut Les Mills-konseptia, mutta lopulta myöntänyt, että BodyPump tekisi hyvää. Kropalle siis. Mieli kaipaa monipuolisempaa ja koreografisesti haastavampaa liikuntaa, vaikka päivän trendi on yksinkertainen (tylsä!) tehokkuus. Kokenut mutta edelleen aidon innostunut lempiaerobic-ohjaaja on kerännyt monet kehut.

Aerobic oli kevään ja kesän tauolla, eikä syksyn jatkokaan ole vielä varma, joten olen etsinyt lähes epätoivoisesti varaliikuntamuotoja. Olen käynyt tutustumassa useampaan liikuntasaliin uusia kivoja tunteja etsiäkseni. Tai no joo... Elämääni hallitsevalla sulovilenismillä saattaa ehkä myös olla ihan pikkiriikkinen vaikutus siihen, että tartun kaikkiin vastaantuleviin tutustumistarjouksiin.

Viimeisin - ja ehkäpä jo viimeinen, kun alkaa paikkakunnan salit loppua - oli eilinen esittelykäynti H:lla alkavan ja -texillä päättyvän ketjun toimipisteeseen (vältetään nyt oikeita nimiä kun foorumi tuntuu  aavistuksen julkisemmalta). Konsepti perustuu pikaiseen kuntosalikierrokseen laitteissa, missä vastukset säätyvät automaattisesti kävijälle tehdyn ohjelman mukaan. Sirukortti laitteeseen ja jo rupeaa suhisemaan - millä lie paineilmalla toimivat. Pikaisen esittelyluennon mukaan tavallisten ihmisten sali - ei pullistelijoille eikä tekstiiliurheilijoille. No sehän periaatteessa osuu meikäläiseen, vaikka olenkin siirtynyt T-paitarievuista huomattavasti mukavampiin urheilupaitoihin.

Perehdytyskierrokselle esittelijä tyrkkäsi painot haastattelun ja vissiin vähän pärstäkertoimenkin mukaan. Eli ei kovin paljoa. Taisi olla yksi ainut laite, missä ei ihan kevyesti olisi noussut ylimääräisiä toistoja, joiden perusteella viralliseen ohjelmaan plopsahtaisi kilo lisää vastusta seuraavalle kerralle. Totesin tyytyväisenä olevani paremmassa kunnossa kuin päällepäin uskoisi. Vasta kotimatkalla tajuntaan iski saman ajatuksen negatiivisempi puoli, eli näytän ilmeisesti plösömmältä kuin olenkaan. Mutta tokihan terveys on kauneutta tärkeämpää.

Varsin leppoisaa oli siirtyä vimpaimesta toiseen sen kummemmin ihmettelemättä ja säätämättä, ja houkutteleva ajatus pystyä vetämään kuntosalitreeni puoleen tuntiin. Voin veikata, että monelle kuntosaleja vieroksuvalle - jollainen minäkin olen - tuo voi olla mitä mainioin liikuntaherätys. Positiivinen kokemus muutenkin - mukava esittelijä (sporttinen mieshenkilö - kuinkahan moni nainen liittyy kuntosalijäseneksi ihan vaan hänen supliikkitaitojensa takia?). Mutta sitten se iso mutta: yli 70 euroa kuussa jäsenmaksua paikassa, missä on vain se kuntosali (ai sorry, olihan siellä myös hirmu hieno hierova tuoli, jota asiakkaat voivat käyttää vaikkeivat kuntoilisikaan).  Ehkä joku haluaa nimenomaan vain käydä kuntosalilla ("kyllä siinä aerobinen kuntokin kasvaa kun siirtyy vikkelään laitteesta toiseen"), mutta minun oli hyvin helppo perustella miksen tarjoukseen tarttunut.

Edelleen olen siis vapaa liikuntaklubikahleista. Pitkään on ollut harkinnassa liittyä sen paikan jäseneksi, missä on lempiaerobicin lisäksi bailatinoa, joka on hetkittäin yhtä hauskaa ja tehokasta. Ei ihan yhtä varmasti lennä hiki pinnasta ja stressit pääkopasta, mutta varsin todennäköisesti kuitenkin. Muttana on vain se, että aerobicista taitaa jatkua "jokanaisen" versio, simppelimpi ja tylsempi. Pitäisi olla molemmat, sekä lennokkaan tanssillinen aerobic että bailatino, jotta jäsenyys kannattaisi. Ja muutenkin harkitsen hyvin pitkään ja hartaasti sidonko itseäni paikkaan, jonka ohjaajat ovat loistavia, mutta asiakaspalvelu sellaista, että kriittistä palautetta antamalla joutuu mustalle listalle. Tai ainakin tuntee joutuneensa mustalle listalle, kun saa kärkkäitä vastapalautteita, eikä myöhempiin sähköpostikyselyihin enää edes vastailla. Mutta se on ihan toinen pitkä tarina, jolla en voi FB-blogin lukijoita kiusata toistamiseen...

Edit 7.9: lempiaerobic jatkuu kuin jatkuukin, eli etsintäni on ohi. Joko liityn aerobic-bailatino keskuksen jäseneksi, tai pysyn vapaana liikkujana (onneksi tuolla voi vielä toistaiseksi käydä kymppikortilla). Ihanat liikuntaendorfiinit jylläsivät pitkästä aikaa kun viimeisillä voimillani sähelsin viimeiset kuviot (on se nimittäin kuitenkin melkoisen paljon tehokkaampaa kuin bailatino - ei turhia mietintätaukoja vaan kuviot opetellaan ja rakennellaan vähitellen, lennossa).